Mitä tekee hän, jolle valkeni, että koeviikko alkaa parin päivän päästä, ja että ensimmäiset kirjoitukset ovat alla kahden viikon päästä? Ei, hän ei tee hikihatussa rästitehtäviä, eikä lue innolla koulukirjoja. Ei, ei mitään sellaista. Hän tekee tälläistä:

Lähtee ystävänsä kanssa Helsinkiin lankakauppakierrokselle, ja saa ystävänsä pään pyörälle ihanista langoista, ja itseäänkin vähän huimaa.

Ostaa itselleen parissa päivässä melkein kilon lankaa. Kahdet paitalangat ja muuta kivaa.

Aloittaa useita töitä ja haaveilee vielä useammista.

Saa päähänsä, että kuukausia kesken ollut laukku pitää nyt saada valmiiksi, ja opettelee neuolomaan i-cordia.

Käy pihapiirin rakennuksissa haaveilemassa. Haluaa ison, vanhan talon, jossa olisi paljon tilaa tehdä kaikkea kivaa. Jonka keittiössä olisi puuliesi.

Katselee kaihoten vanhoja ja kauniita, puisia huonekaluja.

Miettii, kuinka kivaa olisi taas kutoa mummin isän rakentamilla kangaspuilla räsymattoja.

Miettii, mitä kaikkea olisi ihana tehdä, mitä kaikkea kokea. Tuntee sisällään polttavan itsetekemisen liekin. Haluaisi oppia niin paljon uutta.

Haaveilee.

Ja menee lopulta koulutöiden ääreen.