Kuinka paljon ihminen voi satuttaa toista ihmistä tarkoittamatta sitä, ihan huomaamattaan...

Eilen ei mieliala ollut kovinkaan korkealla, eikä lukemisesta tullut oikein mitään. Tuntui vaan, että maailma ja tärkeät ihmiset luisuu sormien läpi, enkä saa mistään kiinni. Onneksi on takuuvarmoja piristyskeinoja, jotka toimivat joka kerta, niin kuin vaikka Gilmoren tyttöjen katsominen kaakaon, pullan, ja neuleen kanssa.

Olen saanut valmiiksi kaksi käsityötä, lapaset ja kuukausia kesken olleen pipon, josta ei enää paljoa puuttunutkaan.

malli: oma

lanka: Novita Aino, 55g

puikot: 5mm bambusukkapuikot

malli: sovellettu syksyn Novitan 7 veljestä ekstrasta

lanka: Novita Aino, 77g

puikot: 5mm lyhyt pyörö

Lapaset menevät lahjaksi, ja pipo hyvään tarkoitukseen. Aluperin ajattelin tehdä pipon ihan itselleni, mutta kun siitä ei tullutkaan sellaista kuin olisin halunnut, parempi laittaa se tarvitseville. Ainon purkamisesta ei nimittäin seuraa mitään kaunista.. Nuo kavennukset sävelsin ihan omasta päästä, ja ihan hauskat niistä tuli.

Sain tänään muuten kivaa postia, minusta on viimeinkin tullut partiojohtaja! Kurssin kävin jo viime keväänä, mutta asia eteni siitä vähän hitaanlaisesti. Mutta kiva, nyt on kurssi käytynä, ekana meidän kaveriporukasta :)

Mutta nyt pitäisi taas palata rakkaiden koulukirjojen ääreen ;)