Vaikkei siltä oikein tunnukaan, olen saanut kesällä monia juttuja valmiiksi. Ensimmäinen niistä oli jo viime syksynä aloittamani virkattu matto. Mummini jäämistöstä löytyi vanhoja poppanakuteita, ja koska en ole ainakaan tällä hetkellä poppanoista niin innostunut, päätin virkata kuteet matoksi. Vähän räsymaton oloinen ympyrä päätyi vessaan.

Kauhavan Kangasaitan Aura-ohjeella valmistui itse asiassa kaksi mattoa. Ystävät menivät naimisiin, ja osana häälahjaa halusin lahjoittaa heille itse tehdyn maton. Maton tekoprosessi oli pitkä, ja keskeneräisenä se jäi usein tuohon lattiallle, ja kun yksiössä ei ole mitenkään liikaa tilaa, se joutui usein tallotuksi. Sitten kun se lopulta oli valmis, näytti se mielestäni niin nyhjääntyneeltä, että se olisi parasta pestä. VIRHE! Ensinnäkään se ei tahtonut kuivua, ja toiseksi, lopulta kuivuttuaan se oli täynnä ruskeita laikkuja. Pesulassa sitten opastettiin, että tällainen matto pitää kuivata mahdollisimman nopeasti, muuten lika jotenkin tiivistyy pintaan. Eipä olisi tullut mieleenkään.

Pesulasta huolimatta ensimmäiseen mattoon jäi haaleita laikkuja, joten päätin että pidetään se itse, ja tuoreelle avioparille teen uuden. Uutta versiota suojelinkin sitten vainoharhaisen tarkasti kaikelta lialta, ja hyvä tuli.

Molemmissa kude on puuvillatrikoota Oulunkylän Lankamaailmasta, ja koukku nro 10.

Erään pelottavan illan jälkeisenä päivänä oli erään tärkeän syntymäpäivä, ja sain ommeltua hänelle uuden, tarpeeseen tulevan käsityöpussin. Kirpparikankaita ja käännettävä pussi, jälleen kerran.

Neulomistakaan en ole kesällä unohtanut, yksi isompi työ on muutamaa langanpäätä ja nappeja vaille valmis. Sitä neuloin paljon mm. saarella keskellä merta, jolla vietimme yhden yön elokuun alussa. Meri, aurinko, hyvä ruoka, kalliot, kirja ja neule, yhdessä ne muodostivat ihanan lomapäivän.