Viimeiset kaksi päivää olen ollut ihan maassa, ja yksinkertaista syytä en sille keksinyt. Onneksi kuitenkin eilen illalla keksin, mikä voisi auttaa. Pakkasin laukkuun suklaata, banaanin, tulitikut, puukon ja vähän muutakin, ja pienessä tihkusateessa kiipesin kalliolle. Nuotio vaan palamaan, suklaabanaani folioon ja voi sitä onnea. Nuotioissa ja illanhämyisissä metsissä on taikaa.Sateen ropistessa päälleni ajatukset selkenivät ja alkoi hymyilyttää. Yöllä sitten palasin sisään hyvillä mielin, tuttu ja turvallinen savunhaju vaatteissani.

Yksikään käsityö ei ole valmistunut, tai ole edes lähellä sitä, kun on niin pakottava tarve tehdä kaikkia sekaisin. Tilannekatsaus:

Toinen Södera odottaa kantalapun aloittamista.

Tämä sukka on ihanan aivotonta ja värikästä neulottavaa. Ensimmäinen siis vasta menossa.

Huppari alkaa olla siinä vaiheessa,että voisi alkaa miettiä kädenteitä ja hihoja.

Aloitin myös projektin Ylioppilasjuhlahuivi, lankana Merinosilk ja mallina Minttumaari. Näin hyvin se oli jo edistynyt..

..kunnes onnistuin jumiuttamaan reunasilmukat pyörölle ja lopulta nirhaamaan langan poikki ja hermostumaan koko tekeleeseen. Suunnitelma B: kaksinkertainen lanka ja nopea Shetland Triangle.

Ja kesken on myös edelleen Sagittaria, joka ei ole edistynyt ollenkaan. Syksyksi sitten.

Muuten. Jos ostaa askartelukaupasta kangaskassin, miksi se pitää kassalla laittaa muovikassiin?