Minulle tämä aika on ehdottomasti vuoden parasta aikaa, kaikki on niin kaunista ja uutta ja kesä on edessä.

Veljentytölle lähetin viime viikolla synttäripaketin, kaippa se kohta on jo perillä. Sisältönä siinä on sukat Regiasta, Lahden Muotohuoltamolla olleista Aatekaapin myyjäisistä ostamani Marakattimarssin mekkonen sekä itsetehty kortti.

Hyvä ystävä muuttaa Kannemäkeen, lähes samaan osoitteeseen kuin missä itse asuin vuoden. Sinnepäin lähtee kortti Rimin mainoksesta leikattujen maatuskojen koristamana.

Viime viikonloppuna Raekoja platsilla ja kävelykadulla oli kevätmyyjäiset. Sieltä löysin kauniin saippua-alustan.

Kirppareita on viime aikoina kierretty ahkerasti, ja aina väillä jotain on löytynytkin. Punainen ja ruskea kangas yhteensä 25 senttiä.

Raekoja plats, tämän kaupungin sydän. Kevät on tullut ja täyttänyt aukion terasseilla.

Useampi sukkapari alkaa olla jo siinä kunnossa, ettei niitä enää kannata paikata. Neuloin uudet sukat, keväiset Kertut.

Jo muutaman vuoden tekeillä olllut lämminväripeitto on edennyt. Suomessa neliöitä on valmiina reilu sata, täällä niitä on syntynyt vajaa neljäkymmentä. Jospa vaikka ensi vuonna pääsisin viimein kokoomispuuhiin, riippuu riittääkö sopivia lankoja. Tähän projektiin en ole ostanut yhtäkään kerää, vaan peiton on tarkoitus syntyä kokonaan jämälangoista ja yksinäisistä hylkiökeristä. Mallailin tilkkuja lattialla ja kuinka taas kävikään, erään karvaisen otuksen oli välttämättä käytävä niiden päälle makaamaan.

Eilen tein toisenlaisia käsitöitä, reippaat 180 korvapuustia toisten vaihtareiden maisteltaviksi, ja hyvin menivätkin kaupaksi.

Tänään olenkin sitten vain ollut, kuunnellut äänikirjaa, virkannut ja surffannut, juuri sitä mitä tapahtumarikkaan viikon jälkeen kaipaankin.

Elämä on aika hauskaa. Opin uutta kieltä (tosin liian helpolla kurssilla mutta mitäs sitten), näen uusia paikkoja, tutustun uusiin ihmisiin. Aika kuluu nopeasti, liian nopeasti, vaikka välillä onkin ikävä kotiin Suomeen. Alle kahden viikon päästä pääsen kuitenkin sinne käymään.

Helmikuun paukkupakkasilla ostetut alpakat muuttuivat jo lapasiksi, ja olen niitä jo käyttänytkin, vaikkei enää niin kylmä olekaan. Edelleenkään en osaa oikein sanoa, pidänkö noiden värien yhdistelmästä, mutta ei kai aluslapasien värillä niin väliä ole. Toisaalta jollain tasolla tuollaiset hailakat ja murretut värit ovat alkaneet puhutella värisilmääni yhä enemmän ja enemmän.

Vuonna 2006 kävin ensimmäisellä lankakauppakierroksellaani Helsingissä äitin kanssa, ja Menitassa oli tarjouksessa tummansinistä merinovillaista Novita Woolia, eurolla kerä. Äiti halusi minun tekevän siitä itselleen jotain, ja ostettiin kolme kerää. Monien suunnitelmien jälkeen päädyin tekemään niistä sormikkaat, mutta siltikin aloittaminen vain lykkääntyi. Tänä talvena olen innostunut käyttämään juuri vanhimpia lankojani, ja siksi pakkasinkin nämä kerät mukaan tänne Viroon, ja vihdoinkin sain valmista aikaan.

Kun käyttää vanhoja lankoja, voi tietenkin ostaa uusia. Tarton keskustan isosta Abakhanista ostin vyyhdin ihanan vivahteikkaan harmaata villaa, ihan huvikseni vain. En tiedä mitä siitä teen, mutta ainakin sitä kiva silitellä.

Tämä viikonloppu kului Tallinnassa, ja perjantaina piti tietenkin päästä Karnaluksiin. Keväänvihreä mohair on huudellut ennenkin, ja muuta en sitten ostanutkaan. Tästä haluaisin tehdä ohuenohuen ja höyhenenkevyen neuletakin, saa nähdä miten käy.

Loput lankaostokseni teinkin sitten uuteen paikkaan muuttaneessa Pronksissa, jossa sattui olemaan ale. Erästä keväistä synttärisankaria silmällä pitäen ostin kivoja värejä.

Täällä on todella monissa paikoissa myynnissä erilasia tuotteita, joissa on käytetty kansallispukuvaikutteisia kankaita ja kuvoita, ja tuohon keltaiseen kankaaseen olen ollut kovin ihastunut. Tallinnasta löysinkin sitten viimein tuotteen, jota oikeasti tarvitsen: ihan täydellisen käsityöpussin entisten seuraksi.

Tallinnan hälystä ja turistivirroista oli kiva palata tänne rauhalliseen Tartoon, viettämään rauhallista sunnuntaita.

Nyt on tavarat muutettu Suomenlahden toiselle puolelle, kauniiseen yliopistokaupunki Tartoon. Pidän jo nyt pakkasillakin kaupungista ihan valtavasti, ja kevään tullessa se luultavasti osoittautuu vieläkin kivemmaksi. Tällä viikolla alkoivat opiskelut ja  olen onnistunut valitsemaan mielenkiintoisia kursseja. Kevät näyttää siis varsin mukavalta.

Tammikuussa pakkaillessa löysin toissa jouluna aloittamani kirjoneulesukkaprojektin, ja ensimmäinen sukka näyttikin niin kivalta, että päätin tehdä parin valmiiksi.

malli: Jänikset maailmankartalle Neulekirjasta

lanka: Regia 4-fähig Galaxy ja Gjestal Silja, n.100g

puikot: sekalaiset viisi puikkoa kokoa 1,75-2,25mm

Regia Galaxy taitaa lukeutua lankavarastoni vanhimpiin lankoihin, ja oli kiva että siitä muotoutui jotain kivannäköistä, sillä enää en kauheasti välitä tuollaisista läikikkäistä langoista. Toinen kerä olisi vielä jäljellä, siitä taidan tehdä kesää varten tennarisukat. Muutenkin olen nyt innostunut käyttämään juuri niitä vanhimpia lankoja, toissapäivänä aloitin viimeinkin sormikkaat äitille, vuonna 2006 hankituista langoista.

Mutta uusiakin lankoja olen hankkinut. Täällä Virossa on mukana ihan murto-osa langoistani, ja kovilla pakkasilla halusin alpakkaa lapasiin. Nyt pakkasta on enää noin 15 astetta, mutta silti lapasia ei ole koskaan liikaa, kun ne tuppaavat aina häviämään tai hajoamaan. Nämä löysin siis Liann Lõngadista, josta saa vielä kivat 15 prosenttia alennusta ESN-kortilla.

Nyt alkoikin sitten kolmen päivän viikonloppu, neulomisen, opiskelun ja ulkoilun merkeissä. Tykkään.

Tämän vuoden puolella oen saanut valmiiksi jo kolmet sukat. Näihin ensimmäisiin sain langan ja mallikuvion, ja sanallisen ohjeen, millaiset sukat näistä tulisi. Kirjoneule tuotti ensin vähän ongelmia, mutta silmukoita lisäämällä sukka jopa mahtuu jalkaan.

lanka: Jämsän huopatehtaan Retu, Novita 7 veljestä, 92g

puikot: 3,5mm

Ensimmäisiä sydänsukkia neuloessa sain eräältä tärkeältä tutulta kommentin, että ihanat sukat, paljon tollaset maksaisi. En tykkää yhtään hinnoitella käsitöitäni tutuille, joten päätin tälle henkilölle tehdä sukat ihan yllätyslahjaksi, sillä hän tekee tärkeää työtä perheemme hyväksi. Harmaa lanka on Lankamaailman kaupanpäällisiä, ja ihan turhaan sitä mielestäni moititaan. Vaikka langassa on villaa vain 60%, se tuntuu ja ennen kaikkea tuoksuu enemmän villalta kuin moni enemmän villaa sisältävä.

lanka: Idena Raggegarn, Novita 7 vejestä, 92g

puikot:3 ja 3,5mm

Jouluaattona löysin yhdestä paketista raidallisen seiskaveikkakerän ja omat sukkapuikkoni, kanssa-asuja oli paketoinut ne joulutekemiseksi. Aivan aivottomien sukkien tekeminen olikin tosi kivaa, varsinkin kun langan värikin oli houkutteleva.

lanka: Novita 7 veljestä Raita 95g

puikot: 3,5mm

Tammikuu on tähän asti kulunut lomaillessa, ja kaksi kivaa partioviikonloppuakin siihen on jo mahtunut. Toissa päivänä haahuilin pitkästä aikaa Helsingin keskustassa; yliopistolla, Kasarmitorin kulmilla ja Punavuoressa. Kävin myös kierrätyskeskuksessa, ja ilmaispuolelta löysin kivoja kangaspaloja.

Eilen haahuilin Kauniaisissa, ja ilokseni löysin keväällä 2009 viemäni neulegraffitin yhä paikoiltaan :).

Alle kahden viikon kuluttua onkin taas edessä maisemanvaihto, lähdetään nimittäin kevääksi opiskelemaan Tarton yliopistoon. Uusi kieli ja uudet maisemat innostavat, samoin myös edullinen ruoka ja ehkä vähän langatkin!

Vuosi on kohta vaihtumassa, ja tuntuu että varsinkin joulukuu meni todella lujaa. Muutto, uuden kodin järjestely ja opiskelu pistivät kiireiseksi, mutta viimein oli viimeinen tentti ohi (ja toivottavasti läpi), ja sitten alkoikin valtaisa leipomisurakka seuraavan päivän tupareita varten. Juhlat olivat aivan loistavat, ja seuraavana päivänä sai ensimmistä kertaa vain nauttia uudesta, juhla-asuisesta ja viimeinkin siististä kodista. Siitä se joulu viimeistään alkoi.

Omaan käyttöön tein tänä vuonna vain kolme joulukorttia. Dymo on ollut keittiötä järjestäessä kova sana, ja myös kortit saivat osansa.

Joulun kauneimmat paketointipaperit otin talteen jo marraskuussa, kun Metro-lehdissä oli erityisen kauniit mainoskannet.

Paketteihin päätyi kaikenlaista, ja ensimmäistä kertaa varmaan enemmän ostettuja kuin itse tehtyjä lahjoja. Jokainen lahjansaaja sai kuitenkin myös jotain omien käsieni tuotoksia. Ystävälle koristelin ostokynttilän leikattavalla kynttilävahalla, jonka sain muistaakseni 2007 salaiselta askarteluystävältäni. Kaikki tulee siis käyttöön ennemmin tai viimeistään myöhemmin ;)

Kesä-ja syystyöni seurauksena tänne on kertynyt isot kasat suklaata, ja Kotivinkin ohjeella muutin osan levyistä herkullisiksi  tryffeleiksi, joita sujahti useampaankin pakettiin.

Sinisestä pitävät vanhempani saivat mm. patalappuja, sillä niillä entisillä polttaa helposti kätensä.

lanka: virolainen hahtuva, 30-45g kpl

puikot: 8mm

koukku: 10

Yksi lahja on vielä antamatta, ja se valmistuikin vasta aatonaattoiltana.

Waving Lace Socks kirjasta Favorite Socks

lanka: Austermann Step

puikot: 2,25mm

Viimeisen joululahjan tein joulupäivänä. Pieni veljentyttäreni tarvitsi essua, joten ompelin sellaisen kirpputorilta ostetuista vahakankaan palasesta ja punaisesta sydänkankaasta. Kaavan muokkasin omasta essustani ja reunat huolittelin kanttinauhalla. Kumpikin puoli on siis ihan yhtä paljon oikea puoli.

Sellaisia joulujuttuja, mutta nyt:

Onnea ja iloa uudelle vuodelle!

Äiti pyysi minua tekemään 20 joulukorttia, ja ilomielin ryhdyin puuhaan, vaihtokauppana saan joulutorttuja tupaantuliaisiin. Liimailu ja leikkailu oli rentouttavaa, pitäisi harrastaa sitä useammin.

Jo pari viikkoa sitten sain valmiiksi sormikkaat, ja kuvaushetkellä viikko sitten oli vähän luntakin.

malli: Tähkäpää-sormikkaat Neulekirjasta

lanka:Novita Florica

puikot: 2,75mm

Nyt alkavat olla viimeiset hetket käsillä tässä asunnossa, eteinen on tukossa muuttolaatikoista ja lattiaa peittävät räjähtäneen näköiset tavarakasat. Jo vähän aikaisemmin löysin lapsena tekemiäni hamahelmitöitä, ja päätin jättää vähän jälkiä tänne alueelle, josta olen tykännyt tosi paljon. Liimasin kuvioihin magneetit ja blogiosoitteen, ja varmaan huomenna aion viedä niitä pieniksi väriläiskiksi  tuonne sateiseen pimeyteen ja ihmisten löydettäviksi.

on syksy mennyt. Ja muutoksia on ilmassa, reilun viikon päästä muutan tärkeäni luo. Se on ihanaa, mutta näiden maisemien jättäminen on vähän haikeaa. Joten tällä viikolla otan niistä kaiken mahdollisen irti. Ja onneksi se vieras, jota olen tänne kaikista eniten odottanut, pääsee torstaina käymään. Vaikka osa tavaroista on jo muutettu, ja nurkassa odottaa laatikkopino, tuo vierailu merkitsee todella paljon. Kun kaikki voisi olla niin toisin, mutta onneksi ei.

Olen halunnut taas neuloa. Sain täydellisen keltaista lankaa Turun tuliaisena keväällä, ja tein itselleni ihan tavalliset sukat. Niissä paistaa aurinko.

lanka: Villamokka Mokkasukka

puikot: 2mm

Kävimme tänään Martin markkinoilla Kaapelitehtaalla, eli siis Viroa käsittelevillä messuilla. Muistin taas kuinka niin pidän siitä maasta, ja innostuin entistä enemmän Viroon liittyvistä kevätsuunnitelmista. Ihastelin käsitöitä ja lankoja, ja muistin mitä tuli ostettua Tallinnasta syyskuun alussa.

Nyt vietän iltaa äänikirjoja kuunnellen, joulukortteja askarrellen ja suklaata syöden. Mun pohjaton suklaahimo ei ole mennyt mitenkään parempaan suuntaan sen jälkeen, kun sain töitä suklaatehtaalta. Nyt ne työt ovat kyllä loppuneet, mutta vielä pitäisi käydä hakemassa yksi lasti henkilökuntamyymälästä, ja luovuttaa sitten kortti pois.

Huomista luentoa varten pitäisi kyllä aloittaa uusi käsityö, joululahjaksi menevä. Yhden jo aloitin, mutta se jäi uuteen kotiin. Menen siis etsimään puikkoja.

Huhhuh, tämä syksy on aika rankka, tai siis, töitä riittää. Vielä tämän viikon pusken viisi päivää töitä opiskelun rinnalla, mutta sitten helpottaa, ja riittää taas aikaa kaikelle hauskemmalle, kuten sienille ja käsitöille.

Mutta, jo noin kuukausi sitten tuli valmiiksi kesällä aloitettu neulejakku. Sinänsä hauska, että jakun kaikki materiaalit on ostettu Tallinnasta. Langan ostin ensimmäisellä Karnaluks-käynnillä joulukuussa 2009, kun en oikein tahtonut osata ostaa mitään siitä runsaudesta. Omenapuiset napit ovat taas syyskuun alun reissulta, josta voisinkin kertoa enemmänkin kunhan ennätän.

malli: Suuri käsityö 8/2010

lanka: Val Gardena, 9,5 kerä

puikot: 5mm

Neulominen ihan ohjeen mukaan oli oikeastaan tosi rentouttavaa, harvoin niin teen, mutta kerrankin löytyi kiva ohje ja siihen sopiva lanka ihan omista varastoista. Lopputuloskin on ihan kiva, paitsi että tuo jakunhelma on minulle liian leveä, ja se jää vähän lörpöttämään.

Vaikkei siltä oikein tunnukaan, olen saanut kesällä monia juttuja valmiiksi. Ensimmäinen niistä oli jo viime syksynä aloittamani virkattu matto. Mummini jäämistöstä löytyi vanhoja poppanakuteita, ja koska en ole ainakaan tällä hetkellä poppanoista niin innostunut, päätin virkata kuteet matoksi. Vähän räsymaton oloinen ympyrä päätyi vessaan.

Kauhavan Kangasaitan Aura-ohjeella valmistui itse asiassa kaksi mattoa. Ystävät menivät naimisiin, ja osana häälahjaa halusin lahjoittaa heille itse tehdyn maton. Maton tekoprosessi oli pitkä, ja keskeneräisenä se jäi usein tuohon lattiallle, ja kun yksiössä ei ole mitenkään liikaa tilaa, se joutui usein tallotuksi. Sitten kun se lopulta oli valmis, näytti se mielestäni niin nyhjääntyneeltä, että se olisi parasta pestä. VIRHE! Ensinnäkään se ei tahtonut kuivua, ja toiseksi, lopulta kuivuttuaan se oli täynnä ruskeita laikkuja. Pesulassa sitten opastettiin, että tällainen matto pitää kuivata mahdollisimman nopeasti, muuten lika jotenkin tiivistyy pintaan. Eipä olisi tullut mieleenkään.

Pesulasta huolimatta ensimmäiseen mattoon jäi haaleita laikkuja, joten päätin että pidetään se itse, ja tuoreelle avioparille teen uuden. Uutta versiota suojelinkin sitten vainoharhaisen tarkasti kaikelta lialta, ja hyvä tuli.

Molemmissa kude on puuvillatrikoota Oulunkylän Lankamaailmasta, ja koukku nro 10.

Erään pelottavan illan jälkeisenä päivänä oli erään tärkeän syntymäpäivä, ja sain ommeltua hänelle uuden, tarpeeseen tulevan käsityöpussin. Kirpparikankaita ja käännettävä pussi, jälleen kerran.

Neulomistakaan en ole kesällä unohtanut, yksi isompi työ on muutamaa langanpäätä ja nappeja vaille valmis. Sitä neuloin paljon mm. saarella keskellä merta, jolla vietimme yhden yön elokuun alussa. Meri, aurinko, hyvä ruoka, kalliot, kirja ja neule, yhdessä ne muodostivat ihanan lomapäivän.