Vaikka tälläkin hetkellä elämässäni on asioita, jotka surettavat, on siinä onneksi myös paljon iloja, pienempiä ja suurempia. Sellaisia ovat vaikka juhlimisillat ja ruokailuhetket ystävien kanssa, hiihto, johon olen taas ihan koukussa, sekä kaikenlainen näpertely. Napit ja helmet on kivoja.

Eilen minulla oli noin kymmenen minuuttia aikaa käydä yhdellä kirpputorilla, ja melkein heti silmäni osuivat söpöön punaiseen kattilaan, jonka hintalapussa luki 2,50 euroa. Pakko se oli ottaa mukaan, kun yleensä näistä pyydetään paljon enemmän. Ei tällä ehkä ruokaa uskalla tehdä, mutta värjäilyyn ja sulattamiseen se käy hyvin. Ja on se kaunis ilman käyttötarkoitustakin.

Viime keväänä todella huomasin, miten positiiviset ja elämäniloiset elokuvat ja sarjat voivat piristää apeaa mieltä. Silloin katsoin tuntitolkulla Gilmoren tyttöjä, ja nyt olen katsellut Karjalan kunnaita ja Mamma Miaa. Kummassakin on sellaisia kohtia, ettei niitä vaan pysty katsomaan hymyilemättä. Karjalan kunnaissa rakastan sitä kesän kauneutta, ja varsinkin ensimmäinen juhannusjakso on ihan paras. Suomen kesä<3

Ilonaihe on myös se, että pääsykoelukeminen on sujunut nyt jo vähän aikaa. Lukeminen on jopa tuntunut hauskalta, ja kun olen asettanut päivälle selkeän tavoittteen, olen sen myös saavuttanut ja voinut hyvällä omallatunnolla siirtyä tekemään jotain muuta. Tämänhetkinen suunnitelmani kantaa parin viikon päähän. Siihen mennessä aion lukea koko kirjan ja tehdä suomenkieliset muistiinpanot, ja sitten sen jälkeen..

..Lähdenkin kymmeneksi päiväksi Espanjaan. Aloitin syksyllä espanjan opiskelun uudestaan ihan alusta (lukiossa luin kaikki kaksi mahdollista kurssia), ja nyt olen käynyt kolme ayo:n kurssia. Kaksi kertaa viikossa on ollut kerrallaan kolmen tuntia opetusta, ja olen todella pitänyt tälläisesta tehokkaasta opiskelusta, joka on ollut ihan erilaista kuin lukiossa. Jo muutamassa viikossa olin oppinut enemmän asioita kuin niillä parilla lukiokurssilla, ja nyt olen muutamaa poikkeusta lukuunottamatta opiskellut espanjan kaikki aikamuodot. Olemme myös puhuneet kieltä paljon, ja osalla tunneista on ollut natiiviopettaja, ja nyt haluan kokeilla puhetaitojani myös ihan oikeasti. Haaveilin Espanjaan lähtemisestä jo syksyllä, ja nyt se vihdoin toteutuu!

Ja yksi ilo vielä, huomenna pääsen tosi pitkästä aikaa Helsinkiin. Tai siis, olen minä viimeiset puoli vuotta käynyt vähintään Pasilan asemalla pari kertaa viikossa, ja muutaman hätäisen tunnin viettänyt keskustassakin, mutta siis pitkään aikaan en ole päässyt sinne rauhassa koko päiväksi.